Päivähoidon nykyinen tilanne

Varhaiskasvatus varsinkin päiväkodin tarjoaman laadukkaan hoidon puolella on lyhyessä ajassa kokenut monia negatiivisia muutoksia.  Kuukausimaksuja on korotettu, päivähoito-oikeutta rajattu ja ryhmäkokoja suurennettu. Nämä muutokset eivät hyödytä henkilökuntaa, eivätkä hoidossa olevia lapsiakaan.

Viime vuonna rajattiin päivähoito oikeutta. Se tuli tässä kuussa voimaan. Päivähoito oikeuden rajaamisen astuttua voimaan lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa mikäli hänen vanhempansa eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti.

Näin suurissa ryhmissälapset eivät saa työntekijöiltä kaipaamaansa huomiota, eivätkä myöskään opi varhaiskasvatussuunnitelmaan ja lasten henkilökohtaisiin suunnitelmiin kirjattuja asioita yhtä hyvin kuin ennen. 

Varhaiskasvatus varsinkin päiväkodin tarjoaman laadukkaan hoidon puolella on lyhyessä ajassa kokenut monia negatiivisia muutoksia.  Kuukausimaksuja on korotettu, päivähoito-oikeutta rajattu ja ryhmäkokoja suurennettu. Nämä muutokset eivät hyödytä henkilökuntaa, eivätkä hoidossa olevia lapsiakaan.

Muutokset eivät paranna henkilökunnan jaksamista, joidenkin lasten vanhempien tulot eivät riitä ,ja joutuvat lapsensa hoitamaan kotona. Joten lapset eivät opi kaikkia varhaiskasvatussuunnitelmassa määriteltyjä asioita ikätasonsa mukaisesti kuten kommunikaato ja vuorovaikutustaitoja.

Tätä viikkotuntimäärää laajempaan varhaiskasvatukseen on lapsella lakisääteinen oikeus vain, jos siihen on perusteet huoltajien työ- tai opiskelutilanteen vuoksi taikka jos se on perusteltavissa lapsen tai huoltajien erityistarpeiden kautta.

Onneksi osa kunnista on sitä vastustanut. Kyseisen lain astuttua voimaan on tullut ainakin yksi hyvä puoli; kotona olevien vanhempien on todennäköisesti entistä vaikeampaa saada lapselleen hoitopaikkaa päiväkodista, jolloin ne vanhemmat jotka oikeasti työn tai opiskelun vuoksi tarvitsevat hoitopaikkaa saavat sen helpommin. Vaikka on niitäkin perheitä jotka toisen vanhemman kotona olosta huolimatta syystä tai toisesta sen tarvitsisivat.

Päivähoitoon kohdistuvissa leikkauksissa ei ole ajateltu lasten parasta. Jos lapset eivät opi heiltä odotettuja asioita päivähoidossa he eivät esikoulussakaan välttämättä hallitse niitä vielä. Näitä taitoja on muunmuassa puheen kehitys, silmän ja käden yhteistoiminnan kehittyminen ja sosiaaliset taidot. 

Lapsiryhmän ryhmäytymisellä on tärkeä merkitys lasten ystävyyssuhteiden luomisessa. Ryhmäytymiselle on annettava paljon aikaa. 

Tutustumisleikit ja yhdessä tekeminen ovat hyviä keinoja tutustuttaa lapsia toisiinsa. Lapsen itsetuntemuksen lisääminen on tärkeää kaikille lapsille, mutta erityisesti yksinäisille lapsille.

Kun aikuinen jakaa lapsia pienryhmiin ja kokeilee usein erilaisia ryhmiä lapset pääsevät tutustumaan toisiinsa. Lapsille voi lukea tarinoita ystävyyssuhteen luomisesta ja näistä tarinoista voi keskustella ryhmässä. Tietenkin erityislasten kohdalla täytyy hieman varioida tutustumisleikkien sisältöä esimerkiksi.

Aikuinen mielestäni voi jakaa lapsia myös leikkiryhmiin(ohjattu leikkituokio) ja havainnoida ja auttaa yksinäistä lasta tarvittaessa.Auttaminen sosiaalisten suhteiden syntymisessä on aikuiselle välillä haaste koska yksin oleva lapsi ei aina koe yksinäisyyttään ikäväksi tunteeksi,hän voi kokea olevansa suosittu ja mukana kaikessa vaikkei fyysisesti näin olekaan.

Aikuisen ja yksinäisen lapsen kahdenkeskinen keskustelu voi myös auttaa lasta, näin lapsi huomaa, että hänet on huomattu ja häntä autetaan. 

Lapsen vanhemmille täytyy myös kertoa asiasta, jotta he voivat tukea lapsen sosiaalista kehittymistä viemällä lapsen esimerkiksi leikkipuistoon. Vanhempien kannattaa kysellä terveeltä lapselta ystävyyssuhteista. Jos lapsella ei ole yhtään ystävää koulussa tai päiväkodissa kannattaa asia ottaa puheeksi opettajan kanssa.Kaikkia taitoja ei jokaisen lapsen kodeissa opita. 

Suomessa on myös niitä vanhempia jotka eivät halua viedä lapsiaan nykyisen kokoisiin ryhmiin etteivät herkät lapset ahdistu, ja niitä joilla ei ole varaa viedä lapsiaan hoitoon ja silloin heidän on pakko ottaa lapset kotiin ja jäädä töistä tai elää velaksi.  

Kaikki nämä uudistukset on tehty rahan ja säästöjen ollessa mielessä. Jos näitä päätettäessä olisi ajateltu asioita päiväkodin työntekijän ja varsinkin lasten vanhempien etua ajatellen tulos olisi toinen.

Silloin esimerkiksi henkilökuntaa olisi kenties palkattu lisää. 

 

Laki saattaa lisätä eriarvoisuutta lasten kesken esimerkiksi kiusaamisen muodossa. Kiusaamisen alkaessa on tärkeää henkilökunnan puuttua siihen.

 

Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ei tule rajoittaa eikä lasten määrää ryhmissä kasvattaa. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli (2011) Suomelle, että päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään ja henkilöstöä lisätään sekä

Koko kansaa ei tarvitse eikä voi aina miellyttää, mutta pääasia on se että moni hallituksen ja eduskunnan päätöksistä koskisi matala- ja keskipalkka aloilla olevia, työttömiä, eläkeläisiä ja muita vähemmän tienaavia.

 

LottaJrvinen
Keskusta

Toimin Pirkanmaan Keskustanuorissa ja olen Keskustan puolueaktiivi. Opiskelen koulunkäynninohjaajaksi erikoistuen varhaiskasvatukseen. Puhun asioista aina rehellisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu